summer.

Kesäloma alko sateisissa meiningeissä mutta ei se meitä haittaa!
Loma tosiaankin alkoi ja Brunonkanssa on touhotettu vähän sitä sun tätä. Pitkiä lenkkejä on tehty ja leikitty enemmänkin, tosin pieni ongelma oli kun isoveli tuli käymään ja toi Brunolle HauHau-championin siansääriluun tuliaiseksi, mutta poika sitten päätti purra koko luun tohjoksi ja mussuttaa sitä, tuli siinä pieni oksennus show lenkeillä mutta onneksi ei sen ihmeempää tapahtunut.
Remmiräyhääminen on kokoajan paremmin hallinnassa, toki isot rotikka urokset on vielä melkonen ongelma, mutta yleensä namipalat onnistuu vaijentamaan tämänkin tollon. Ongelma tosin on vain kävellä suroaan kun haluaisi ne namit samantien kädestä tai taskusta, mutta ainakaan räyhäämistä ei juurikaan enää esinny. Ihmisiä Bruno on aina moikkaamassa yleensä häntäheiluen, vaikka välillä tuleekin vastaan epäilyttäviä hiippareita joille vähän muristaan mutta kylläsekin loppuu pienellä torumisella. Kauppaankin päästiin pojankanssa menemään, ja ajattelin että se pistää metelin kun se jää yksin odottamaan, mutta hienosti se siellä istui ja odotti ihan hissuksiin.

Ollaan vähän kokeiltu erilaisia ruokia mitä se on tottunut saamaan, mutta Pitahaya oli niin erikosien näkönen että se kiinnostui siitä enemmänkin. Makkara oli alussa aika kovasana, joten nyt olen koittanut vähentää makkaran syöttämistä ja ostanut ihan koirille tarkotettuja naksuja ja raksuja. Odotellaan lähetystä hämeenlinnasta että voidaan jättää raksut vielä vähemmälle ja syöttää kunnon lihaa, lohta ja muutavastaavaa riisin seassa. Bruno tosin on siitä erittäin herttainen, että jos kurkku tippuu pöydältä niin se löytää samantien paremman suun kuin roskiksen. Bruno ei todella kamalasti nirsoile siitä mitä se pistää poskeensa, joten siksi on pakko olla lenkeillä kokoajan skarppina ettei se nyt ihan mitä tahansa suuhunsa tunge. Tosin sitruuna ei maistu pojalle. Sellaisen se sai suuhunsa ja aivasteli ja irvisteli sitten aikansa koska pahaahan se varmasti oli! Tosin, herkkupepulle ihan oikein.

Kesäloma alko joten päätettiin sitten kokeilla vähän erinäisiä temppuja, meillä on kyproksilevyjä ja niillä vähän hypitty ennenkuin saan jotain parempaa hankittua, ja niitä se tykkää loikkia, tosin jos niitä on kaksi päälekkäin se ei oo enää kivaa, silloin kiva on loikata seisomaan siihen nelintassuin ja odottaa namipalaa. Juokseminenkin on tosi kivaa, vaikka lenkki olisi miten pitkä tahansa, aina pieni loppuspurtti ulkosalla lenkin jälkeen on parasta! Portilla päästän sen aina vapaaksi ja kuuluu vain suhahdus kun se juoksee pihalle innoissaan ja siinä kymmenisen minuuttia se jaksaa riehua ja rällästää ennenkuin se kaipaa enemmänkin rapsuttelua ja vettä. Tässä kesän aikana on tarkotus vielä saada se opetettua kulkemaan vierellä ilman remmiä nätisti, hyppimään vähän korkeampia esteitä ja vainua oppimaan. Kesä on vasta alussa ja poika tykkää iltasin haukkua ulkona ja nauttia elämästä! 

all foto © Keprex 2015
no copy~!